Kaikki viralliset keskustelut ja puhelut aiheuttaa mulle nykään aika pahasti päänvaivaa. Stressaan niitä etukäteen ja käyn keskustelua päänsisällä. Avauksen keksiminen on kuitenkin se kaikista pahin tuska. Se on kun menisi ja lähestyisi tuntematonta naisihmistä panot mielessä. Tyhmääkin tyhmemmän alunjälkeen sitä aina huomaa olenvansa vain todella nolo miesraunio. Mutta, jos hyvä tuuri käy ja saa tuon avauksen sumplittua korvien välissä riittävän toimivaksi, niin sitten siinä tuppaa käymään niin, että tilanne menee ohi ennenkuin se edes alkaa. Että joko sen naisen kävi pokaamassa joku toinen tai sitten se vaan katosi. Tai sitten se firman toimitusjohtaja oli just lähtenyt lounaalle kun meinasit mennä todella hyvien ja painavien argumenttien kanssa pyytämään palkankorotusta. Sitten ku se tilanne kuivuukin kasaan ilman, että se edes tapahtuu, stressi kaikkoaa. Samalla katoaa ne hyvät alotusreplat jotka olit keksinyt ja jos/kun tilanne pitäisikin ottaa jossain vaiheessa uudestaan, on aloitettava taas alusta. Mä välillä juoksen niin oravanpyörässä.
Multa on tässä nyt kyselty, että miten saan lomautettuna aikani kulumaan. Tänään on taas pitkästä aikaa päivä, ettei ole kalenterissa mitään. Avainta uuteen asuntoon ei olla vielä saatu, mutta kuin varkain tuli het alkuviikosta puuhaa. Kävin exän siskonmiehen luona maanantaina, kun se jäi lomalle ja startattiin meidän seuraavan pariminuuttisen musavideon kuvaukset. Tiistai ja eilinen menikin sitte kuvatessa. Nostettiin tossa taas rimaa, niin tätä videoo ei noin vain päivässä kuvata ja seuraavassa editoida. Mutta startattu on. Oman bändin laulusolistin kera tehtiin viime viikolla myös uusi parin minuutin video meidän demon aloitusraidalle. Se tässä alla:
Ny mä voisin jatkaa tätä alasti sohvalla makoilua ja samalla stalkata, että koska ne saa tuon meille tulevan alakerran kämpän tyhjäksi ja avaimen meille, et pääsee reippailemaan kamoja uuteen kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti