29.1.2014

Mama Im coming home

Istun junassa ja yllätyin iloisesti, kun huomasin täällä olevan vapaan wifin. Kerrankin pisteet VR:lle. Seuraavaksi jännitän että miten tuo verkko sitten toimii. Mutta sen kautta mä tässä blogia nyt InterCityssä istuen kirjoittelen.

Onpahan ollu mahti reissu. On tullut naurettua taas niin maan perusteellisesti. SeremoniaMestari on <3 Sen verran häitäkin jo suunniteltiin, että Mestari lupasi, että siinä vaiheessa kun mä hääyönä sammun, niin se voi tuurata mut sitten hääyön vietossa. Onneks on hyviä ystäviä, joihin voi luottaa <3 Mestari myös tilasi itselleen Jedivaatetusta juuri visittini alkuun. Kyl tää tästä.

Harmittelin tuossa rautatieasemalla kaverin kanssa kaljalla istuessani, että eipä tullut nyt tuliasisia ostettua. Ajattelin kylläkin ehdotaa anaaliseksiä tuliaisena, kun kotia pääseen. Frendi oli sitä mietä, että se vähän sama asia kuin että veisi kukkia. Pitää koittaa, raportoitavaa tuskin tulee. Nyt mä tässä käyn kamppailua itseni kanssa, että mennäkö viettämään elämää kiskojen päällä tuonne ravintolavaunuun. Toistaalta se aiheuttaa kusetusta ja mulla olis kyl Jallua tossa repussa. Pelottaa myös se, että noinkohan avain käy enää kotioveen jos tässä kiskaseen vielä kalkkiviivoilla rynnäkkökännit.



ps. VR wifi tipahti ennenkuin tämä viesti oli kirjoitettu. 

1 kommentti:

  1. Hyvistä ystävistä on syytä pitää kiinni ja varsinkin niistä jotka tarjoutuvat pitämään tuoreen vaimon tyytyväisenä ;)

    VR:n verkko on tosiaan mitä on...

    VastaaPoista