Sid and Nancy

Ensimmäinen työviikko tälle vuodelle olis päivää vailla valmis. Alku oli nihkeä, miten yllättävää, mutta nopsaan ne rutiinit sai päälle. Ja jos jotain oli ollut ikävä, niin kahvitaukojen laaduttomia keskusteluja. Eka työviikko toi mukanaan myös viimeiset YT palaverit. Olin vuosi sitten pari viikkoa lomautettuna, joten kun karenssi on jo kärsitty, ilmoittauduin vapaaehtoiseksi. Pari viikkoa tässä sitten pitäisi vielä konttoria miehittää ja sitten kolmen kuukauden huili, ellei sitten tapahdu markkinoilla merkittäviä muutoksia. Toki aina on mahdollista, että soittavat takaisin töihin ennen kuin kuu on kolmasti kiertänyt. Ehkä mulla ei ihan tämmöinen ajatus ollut uudesta vuodesta, mutta en ole katkera eikä mua silleen harmita. Mä jo mietin treenaavani photoshoppia ja videoeditointia aamusta iltaan. Olen kodin hengetär, vielä puuttuu essu ja hilkka.

Nyt, kun kalenteriin tosiaan tulla tupsahti tilaa, olis mulla aikaa suunnitella myös meidän häitä. On aikaa spämmätä blogia ja on aikaa hillua yksin alasti kämpillä vihreää vanilija teetä hörppien. Pitää muuten olla sit varovainen sen kuuman teen kanssa. Aikaa voisi tappaa myös katsomalla teeveen hääohjelmia. Hääohjelmista tuli mieleen, että tuli tässä törmättyä toisen sulhasen blogiin. Ei meitä montaa taida olla. Aki oli omassa blogissaan tehnyt Häät televisiossa postauksen. Mä vielä käsitän sen, miksi morsiammet katsoo noita tosi teevee hääohjelmia, mutta mun mielestä, jos sulhanen katsoo noita vapaaehtoisesti ja usamman jakson, täytyy sulhasen olla joko masokisti, homo, tossun alla, työtön, lomautettu, kanada tai muuten vain väärän lääkityksen alainen. Noh, ehkä noista neljä kohtaa pätee pian muhunkin, mut syyksihän mä vaan sanon et kaivan ideoita niin meidän häihin kuin myös tänne mun blogiin. Ne harvat pätkät mitä noita on sivusilmällä tullut katsottua, pistää kyllä miettimään, että miten paljon noita on käsikirjoitettu? Toistaalta osaava ohjaaja osaa kääntää varmasti fokuksen juuri haluamaan suuntaan vaikka se vääristäisi totuutta. Katsojillehan noita ohjelmia oletettavasti ensisijaisesti tehdään.

Palatakseni omiin häihin ja lomautukseeni, paiskasin seremoniamestariamme koodilla, että ny olis kalenterissa tilaa viikollakin. Pitää kiskasta VR perseen alle ja toivoa, että sillä pääsee oikeasti ja ajoissa paikasta A Tampereelle. Kamera mukaan ja ehkä vähän jotain muutakin kuin vanilija teetä. Mutta vain vähän ja vain ehkä. Ehkä. Ja vanilija teetä sit viimestään aamulla. Ilman sokeria ja raakana.

Tuli opetettua kuvan saksalainen miesmallikin suomalaisille tavoille vuoden vaiheessa. Jaloviina osui myös saksalaiseen sydämeen <3